Loppuviikon kuulumiset

To 23.4

Torstaina kaikki alkoi jo jotenkin selvitä ja töissäkin sujui ihan hyvin. Kommunikoimme töissä puhelimen kääntäjän avulla ja Tanjan ohjaaja puhuu vähän englantia. Lähdimme töistä jo yhdentoista aikaa yhteyshenkilön kouluun (sos&terv.ala.) tutustumaan, jossa meitä odotti noin. 20 tutoria. Meille esiteltiin koulun luokkia ja menimme yhdelle englannin tunnille oppilaiden haastateltavaksi. Luokan oppilaat kyselivät meiltä kysymyksiä englanniksi suomesta ja meistä. 

Koulupäivän jälkeen lähdimme taas kiertämään hieman Solia ja söimme ensimmäistä kertaa churroja. Vietimme lopun illan omissa host-perheissämme, sillä olimme aivan nuutuneita. 

Mindfuck?

Churrooos

Pe 24.4

Perjantaina oli mielenkiintoinen työpäivä. Lähdimme puolenpäivän aikoihin extempore n.50 asiakkaan kanssa San Martìn de la Vega nimiseen kylään bussilla. Suomessa ei tulisi ikinä kuuloonkaan lähteä niin monen pyörätuolilaisen ja asiakkaan kanssa pienelle maatilalle. Oli ihanaa huomata miten työntekijät ottavat moisia haasteita vastaan eivätkä ajattele asioita niin vakavasti. Erikoista oli, että paikan päällä meille tarjottiin kylmää olutta. Emme kuitenkaan osanneet ottaa vastaan olutta kesken työpäivän(vaikka mieli teki ;) )

Maatilalla oli kanoja, kukkoja, riikinkukkoja, hevosia, koira, kissa ja pikkupossu.

Albino hevonen :D

Espanjalaista evästä 

AND tonight we are going to have some sangria with local Spanish people ;)

 Buenos noches Finlandia!

Alkujärkytys

22.4 Ke

Ensimmäinen työpäivä sai meidät molemmat kauhistumaan. Kehitysvammaisten asuntola oli täysin erilainen kuin olemme suomessa tottuneet. Yhdessä huoneessa asustaa useita ihmisiä. Asukkaat suihkutetaan joka aamu ja yksityisyyttä ei ole lainkaan. Naiset ja miehet ovat samassa tilassa pukemassa ja käsidesistä ei ole tietoakaan. Ruokala on valtavan kokoinen jakamaton tila, jossa kaikki asiakkaat syövät melkein samaan aikaan. Meteli ruokasalissa on järkyttävä, kun asiakkaat ja työntekijät huutavat kilpaa. Ensimmäisenä työpäivänä itku ei ollut kaukana väsymyksen ja kulttuurishokin takia. Työpäivä kestää kuusi tuntia ja alkaa klo. 8 ja loppuu klo. 14.

Onneksi keskiviikon piristykseksi saimme internetin puhelimiimme ja Madridissa oli futismatsi, Real Madrid vs. Atletico Madrid. Kävimme paikallisessa bubissa katsomassa peliä, jonka jälkeen menimme Inkan host-perheen luokse yöksi.

KFC, ensimmäistä kertaa 

Hymy irtoo! :D

Ensimmäiset kuulumiset Madridista

Hola!

Vihdoin pääsimme blogin pariin kertomaan miten matkamme Madridissa sujuu. Ensimmäiset päivät ovat olleet hyvin kiireisiä ja stressaavia. Olemme siis Madrissa kolme viikkoa työssäoppimassa vaikeavammaisten asuntolassa. Saavuimme paikanpäälle maanantai illalla ja majoituimme eri perheisiin. Asumme molemmat Madridin keskustassa n. 7 km päästä toisistamme. Etäisyys ei kuitenkaan ole ongelma, sillä julkinen liikenne toimii täällä hyvin.

Tiistaina kävimme englannin opettajan kanssa läpi työmatkamme töihin. Työpaikkamme vastaanotto oli erikoinen, sillä kukaan ei esitellyt meille rakennusta. Meidät vietiin johtajan luokse palaveriin, johon tuli myös tulevat työpaikkaohjaajamme. Kaikki olivat shokissa toisten kielitaidoista. Työntekijät eivät puhu englantia emmekä me puhu espanjaa, joten voitte kuvitella ensimmäiset päivät tuntemattomassa ympäristössä tietämättä mistään mitään. Kyseisenä päivänä kävimme vain johtajan huoneessa ja lähdimme tutkimaan Madridia kahdestaan.

Löysimme ensimmäisenä päivänä jo muutamia Madridin kuuluisimpia paikkoja. Kävelimme valtavassa Retiro puistossa ympäriinsä ja löysimme sen ytimen, pienen tekolammen. Oli huvittavaa katsoa kun espanjalaiset yrittivät soutaa tekolammessa soutuveneillä XD

Olimme kuulleet englannin opettajalta, että Sol on Madridin kohtaamispaikka/ keskus. Lähdimme suunnistamaan kohti Solia kävellen, kysyen välillä poliiseilta neuvoa. Siellä sijaitsee paljon vaatekauppoja ja muita liikkeitä. Soli on myös paikallisten illanviettopaikka. Siellä on useita erilaisia pubeja ja ravintoloita.

Yllä olevat kuvat ovat Retiro-puistosta

Kauppahalli

Local beer

Matkan varrelta